Voima Weekly #1

Jos sinulla oli yksi yksikkö kultaa vuonna 2000, sen arvo euroissa on nyt noin kymmenkertainen. Tai toisin sanoen – jos sinulla oli yksi euro, sen arvo on enää noin kymmenesosa kultaan suhteutettuna (kuva yllä). Kyseessä ei ole markkinahäiriö tai ikävä sattuma. Taustalla on järjestelmä,¹ jonka ominaisuus on, että raha menettää arvoaan (koska sitä luodaan jatkuvasti lisää – ilman reaalisen tuotannon vastaavaa kasvua). Vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, euro – kuten muutkin fiat-valuutat – menettää ostovoimaansa. Se ei ole viime vuosikymmeninä tapahtunut huutamalla, vaan hiljaisesti, tilastojen ja taulukoiden kautta. Aivan kuten inflaatio ei juuri tunnu tänään, mutta tekee työnsä huomenna.

Kulta ei ole samanlainen sijoitus kuin osake tai velkakirja. Se ei tuota kassavirtaa tai osinkoa. Sen tuotto² perustuu pitkälti siihen, että nykyinen rahajärjestelmä luo jatkuvasti lisää rahaa ja samalla heikentää olemassa olevan rahan ostovoimaa. Kulta on ollut vuosituhansien ajan yksi harvoista tavoista säilyttää arvo silloin, kun valtiollinen raha ei siihen pysty. Se ei katoa. Se ei velkaannu. Se ei ole toisen vastapuoliriski. Sitä voi säilyttää itse tai toisaalla. Ja sen voi vaihtaa lähes missä tahansa valuuttaan – milloin tahansa.

Ostovoima on jokaiselle tärkeää. Sitä tulisi vahvistaa, tehostaa – usein jopa taistella sen puolesta. Kahdelta seuraavalta sivulta näet taulukot, joissa ostovoiman muutos konkretisoituu. Viikkotasolla, kuukausittain, vuosien ja vuosikymmenten yli. Kullan voima ostaa pysyy – ja samalla se paljastaa, kuinka nopeasti muu raha menettää merkityksensä.

Tällaisiin havaintoihin palaamme joka sunnuntai – Tämä kirje on Voima Weekly. Viikoittainen katsaus rahan ostovoimaan, kultaan ja niiden väliin jäävään maailmaan. Kirjoitan lyhyesti ja kohtuullisen suoraan. En toki kirjoita vain kullasta – todennäköisesti vähemmän siitä. Kirjeissä käsitellään rahaa, ostovoimaa, markkinoita, varainhoitoa, liiketoiminnan rakentamista. Saatan avata myös uusia tuotejulkaisuja tai jakaa havaintoja muista aiheista – kuten liiketoiminnan rakentamisen opeista, joita on kertynyt matkan varrella.

Toivomme, että näiden kirjeiden ydin on selkeä ja vaikuttava – helppo lukea, mutta vaikea unohtaa. Jos haluat lukea seuraavan, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos et halua, voit peruuttaa tämän kirjeen sähköpostiviestin lopusta.

Helppo lukea. Vaikea unohtaa. Tervetuloa mukaan.

–Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy

¹ Fiat-järjestelmässä rahaa tuotetaan, kun liikepankki myöntää lainan: uusi raha syntyy kirjanpidollisesti asiakkaan tilille velkasopimusta vastaan. Pankit voivat myöntää lainoja ensin ja hankkia keskuspankkirahan tarvittaessa jälkikäteen, mikä tekee järjestelmästä rakenteellisesti hyvin löysän. Vertailun vuoksi: kultakannassa rahaa syntyi vain, kun talletettiin kultaa.

² Tuotolla tarkoitan tässä yhteydessä euromääräistä arvonnousua. Kulta ei tuota mitään, vaan sen euroarvo nousee, koska euro itse heikkenee. Puhutaan siis nimellisarvon kasvusta suhteessa heikompaan mittayksikköön, ei tuottavasta omaisuuserästä.

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.