Voima Weekly #16 – LBMA Kioto Pankkien paluu kultaan

Kioto, Japani. Omasta kokoelmasta.

Kävimme London Bullion Market Associationin järjestämässä vuosittaisessa jalometallikonferenssissa Japanin Kiotossa. Tämä oli kolmas kerta, kun yhtiöstämme oli osallistujia paikalla toimintamme aikana.

Konferenssi on alan merkittävin tapahtuma – kallis ja tarkoin rajattu – suunnattu jalostuksen, valmistuksen, kuljetuksen, säilytyksen, pankkitoiminnan, keskuspankkien, rahapajojen sekä valikoitujen välittäjien edustajille. Se tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuden solmia uusia yhteistyösuhteita, tavata kollegoita eri maista ja kuulla näkemyksiä, joita ei vielä ole laajasti saatavilla.

Tällä kertaa konferenssissa oli poikkeuksellisen paljon pankkeja – myös sellaisia, joita ei viime vuosina ole nähty lainkaan paikalla. Tapasin henkilökohtaisesti rahoituslaitoksia Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Ranskasta, Saksasta ja Japanista.

Syyn siihen, miksi halusin kirjoittaa tästä, kertoo heidän sanomansa: monet näistä pankeista ovat palaamassa kultamarkkinoille – tai ovat jo palanneet – sen jälkeen, kun osa heistä oli aiemmin sulkenut kaupankäyntideskinsä.

Onko se yllätys? Ei oikeastaan. Viime vuosien poliittiset ja rahapoliittiset käänteet ovat olleet poikkeuksellisen jyrkkiä – ja kulta on jälleen selvästi muodissa. Osallistujien keskimääräinen hintaennuste seuraavalle 12 kuukaudelle oli 4 980 dollaria unssilta – noin 25 % korkeampi kuin nykyinen taso.

Yksi toistuva teema keskusteluissa oli kullan kysynnän moninapaisuus. Markkinaa ei enää ohjaa yksi selkeä voima, vaan useat yhtäaikaiset ja rakenteelliset ajurit. Ensinnäkin on inflaation ja velkaantumisen synnyttämä rahan heikkenemisen tarina. Toiseksi, geopoliittinen murros ja de-dollarisaatio ovat tehneet kullasta jälleen strategisen omaisuuserän keskuspankeille, jotka rakentavat hajautetumpia valuuttavarantoja. Ja kolmanneksi, yhä useampi varainhoitaja ja yksityinen sijoittaja näkee kullassa hajauttamisen välineen – vakuutuksen järjestelmäepävarmuuden, finanssirepression ja markkinavolatiliteetin keskellä.

Nämä kolme trendiä – rahan heikkeneminen, de-dollarisaatio ja hajauttaminen –vetävät nyt samaan aikaan kultaa eri suunnista. Siksi kullan kysyntä on laajempi, kestävämpi ja monimuotoisempi kuin pitkään aikaan.

Japani oli miellyttävä ja mielenkiintoinen paikka käydä. Vuosituhannen vaihteessa kilon kultaa sai noin 900 000 jenillä – nyt samaan kiloon täytyy löytyä jo 20 000 000 jeniä. Ja ehkä parhaiten kaiken tämän tiivisti eräs paneelissa kuultu kommentti – lainaus, jonka Amir Ravan kertoi, mutta jonka alkuperäisen lausujan nimeä ei mainittu: “If you’re not long on gold, you’re long on politicians.”

Siinä on enemmän totuutta kuin moni haluaisi myöntää.

–Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.