Voima Weekly #17 – Rakenteellinen preemio

Kuva luotu tekoälyllä.

Kirjoitin aiemmassa Weekly-kirjeen lopussa (#14), että kultaan voisi syntyä “rakenteellinen preemio.” Sain siitä seuraavan kysymyksen:

“Kerroit viikkokirjeessäsi, että sijoittajat maksavat Nvidiasta 50-kertaisen summan sen tulokseen nähden. Sen jälkeen kirjoitat lopuksi: ‘Kulta voi saada samanlaisen preemion – ei spekulatiivisen vaan rakenteellisen.’ Mitä tuo lainauksissa oleva lauseesi tarkoittaa?”

Preemio useimmiten tarkoittaa yksinkertaisesti ylimääräistä hintaa: sijoittajat maksavat preemion, kun he odottavat saavansa jotakin erityistä. Mutta preemioita on erilaisia. Käydään spekulatiivinen preemion ja rakenteellinen preemion eroavaisuuksia läpi.

Spekulatiivinen preemio syntyy, kun markkina innostuu. Kun tarina vie mukanaan enemmän kuin todellisuus. Kun raha virtaa samaan suuntaan ja pelko jäädä paitsi ohjaa enemmän kuin järki. Se on nopea, tarttuva ja usein itseään ruokkiva ilmiö -kuten nähtiin IT-kuplassa 2000-luvulla. Silloin teknologiaosakkeita oli vain ostettava, hintaan mihin tahansa.² Spekulatiivinen preemio elää odotuksesta: “Jos ostan tänään, joku maksaa minulle huomenna enemmän.” Se on lyhyen aikavälin ilmiö, ja sen loppu on aina sama – jossain vaiheessa odotukset törmäävät todellisuuteen. Niitä voi syntyä niin pitkissä sykleissä kuin lyhyissäkin, mutta niiden luonne on aina sama: ne elävät tarinasta, eivät rakenteesta.

Rakenteellinen preemio ei synny odotuksesta, vaan tarpeesta. Se syntyy, kun jokin omaisuuserä alkaa täyttää talousjärjestelmässä tehtävää, jota mikään muu ei kykene täyttämään. Dollari säilytti rakenteellisen preemionsa, vaikka se irtautui kultakannasta. Jos halusit käydä sujuvaa öljykauppaa, dollareita oli oltava – ja se takasi valuutalle pysyvän kysynnän. Kysyntä ei perustunut uskoon, vaan rakenteeseen: öljyn hinnoittelu, maksujärjestelmät ja velkarakenteet sidottiin dollariin.

Nvidian preemio on kahden maailman rajalla. Se on spekulatiivinen siinä, miten korkealle markkina on valmis hinnoittelemaan tulevaisuuden – mutta rakenteellinen siinä, että lähes koko digitaalinen talous nojaa sen piireihin. On kokonaan toinen asia, kuinka kauan tätä etua voidaan pitää tai kasvattaa.³

Kullan kohdalla kyse on sen ydintehtävästä – ylikansallisesta luottamuksen ja arvon säilyttäjästä. Kulta ei ole yhden kansan, keskuspankin tai politiikan väline. Sen arvo ei perustu lupaukseen, vaan aineeseen itseensä – siihen, että se on harvinaista, kestävää ja kaikkialla tunnistettavaa. Siksi se toimii järjestelmissä, joissa mikään muu ei ole yhteistä: valuutat, rajat ja ideologiat voivat vaihtua, mutta unssi kultaa on aina sama.

Ero on siinä, kuka ostaa – ja miksi. Spekulatiivisessa preemiossa ostaja on sijoittaja, joka etsii tuottoa. Rakenteellisessa preemiossa ostaja voi olla järjestelmä – toimija, joka etsii suojaa tai tarvitsee tiettyä omaisuuserää täyttääkseen oman funktionsa. Silloin hinnanmuodostus siirtyy pois spekulaation maailmasta. Ja vaikka kullan viimeaikainen nousu on osin ollut markkinavetoista, yhä suurempi osa siitä näyttää rakenteelliselta: valuutan käyttäminen geopoliittisena aseena on luonut tarpeen suojautua siltä.⁴

Markkinat jahtaavat tuottoa, systeemit luottamusta.

–Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy

¹ Kuvan idea perustuu vertaukseen viisaasta ja tyhmästä rakentajasta (matt 7:24-27)

² Pets.com listautui Nasdaqiin helmikuussa 2000. Yhtiö ei ollut koskaan tehnyt voittoa, mutta sen sukkapupumaskotti oli kaikkialla televisiossa. Vuotta myöhemmin osake oli romahtanut 99 % ja yhtiö lakkautettiin. Maskotti myytiin huutokaupassa 125 dollarilla.

³ Vuonna 2007 Nokia hallitsi yli 40 % maailman matkapuhelinmarkkinoista ja näytti pysyvältä rakenteelliselta voittajalta. Mutta etua ei pystytty ylläpitämään eikä kasvattamaan. Markkinaosuus nähtiin rakenteellisena ja lähes varmana. iPhonen käyttö­kokemus riitti romuttamaan sen.

⁴ On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi keskuspankkien ostot – ja usein myös myynnit - ovat poliittisia ja peruttavissa. Voidaan ostaa vuosia - ja myydä kuukaudessa. Esimerkiksi poliittinen johto voi pakottaa rotaatiota esimerkiksi dollariin tai johonkin muuhun, vaikka kryptovaroihin. Institutionaalinen imu ei ole pysyvä luonnonlaki, vaan lähes täysin ohjelmoitavissa.

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.