Voima Weekly #22 – Atomikasa voitti ihmiskoneen

S&P500 VS Kulta. (USD)¹

Viimeisen 25 vuoden aikana yksi alkuaineiden jaksollisesta järjestelmästä tuttu alkuaine, Au/kulta², on tuottanut paremmin kuin S&P 500, indeksi joka koostuu 500:sta Yhdysvaltojen suurimmasta pörssilistatusta yhtiöstä. Näissä yhtiöissä työskentelee valtava määrä ihmisiä, teknologiaa ja johtoa yhden tavoitteen ympärillä: tuottaa arvoa osakkeenomistajille. Silti tämä “atomikasa” on mennyt menojaan jo neljännesvuosisadan ajan.

Vertailu on rehellisesti sanottuna epäreilu kultaa kohtaan. Kulta ei kehitä, ei palkkaa, ei innovoi eikä tee strategiapäiviä. Se ei kanna teknologia-, henkilöstö-, kilpailu- tai johtamisriskejä. Se ei voi mennä konkurssiin eikä mokata. Se on holveissa, koruissa ja osin teknologisissa laitteissamme. S&P 500 taas kantaa lähes kaiken modernin talouden riskin – ja juuri siksi sen pitäisi teoriassa palkita riskin kantaja selvästi paremmin. Mutta näin ei ole käynyt. Riskin kantaminen on ollut yllättävän heikosti palkittua.

Syy ei ole yrityksissä tai ihmisissä, vaan rahajärjestelmässä. Uuden rahan luonti on paisunut niin suureksi, ettei se ole kyennyt synnyttämään vastaavaa määrää todellista tuottavuusloikkaa, innovaatioita ja reaalikasvua. Rahaa on valunut markkinoille, mutta liian usein se on nostanut hintoja ja arvostuksia, ei kestävää vaurautta.

Tällä hetkellä S&P 500:n P/E-luku pyörii noin 30:ssa. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sijoittajat maksavat noin 30 dollaria yhdestä dollarista vuotuista tulosta. Ostat siis yhden dollarin tulovirran 30 dollarilla. Vertaus arkeen: ostat vuokra-asunnon 300 000 eurolla ja saat vuokraa 10 000 euroa vuodessa. Takaisinmaksuaika on 30 vuotta. Moni sanoisi: aika kallis asunto. S&P 500 P/E ~30 tarkoittaa tätä koko osakemarkkinalle.

Mutta entä kulta - onko se kallista, kun gramma maksaa noin 118 euroa³? Kysymys on väärä. Oikea kysymys on: milloin mittatikku on muuttunut.

Kuvitellaan sijoittaja, jolla on miljoona euroa S&P 500:ssa. Hän myy, koska arvostustaso tuntuu kalliilta. Nyt hänellä on miljoona euroa pankkitilillä. Pankki maksaa 1 % korkoa. Samaan aikaan Eurooppa tekee alijäämiä, byrokratia paisuu, verotus kiristyy ja arki kallistuu: kahvi, lounas, auto, lomamatka. Miljoona tuntuu ostavan vuosi vuodelta vähemmän.

Tässä kohtaa yksi rationaalinen strategia on mitata hintoja kullassa. Ei euroissa, ei dollareissa - vaan kullassa. Kulta on toiminut arvonsäilyttäjänä tuhansia vuosia ja toimii yhä. Kun omaisuuseriä alkaa saada halvemmalla kultagrammoissa mitattuna, voi olla järkevää keventää. Kulta ei ole sijoituslupaus. Se on vakuutus ostovoimalle.

Lyhyt välihuomio keynesiläisyydestä⁴: keynesiläinen talouspolitiikka tarkoittaa käytännössä sitä, että kriiseihin vastataan elvytyksellä - velalla ja rahalla - jotta kysyntä ja työllisyys pysyvät käynnissä. Ajatus on pehmentää laskuja. Sivuvaikutus on usein sama: elvytyksestä tulee pysyvä refleksi, hallinto kasvaa, sääntely lisääntyy ja byrokratia alkaa puristaa alleen tuottavaa ja luovaa tekemistä. Byrokratiaa puretaan yleensä vasta pakon edessä – ja usein vain sen verran, että tanssi voi jatkua. Kun epävarmuus kasvaa, pääoma hakeutuu sinne, missä sitä ei voi laimentaa päätöksillä. Osakkeet ovat lupaus tulevasta onnistumisesta. Kulta on lupaus siitä, että se ei muutu. Luottamus kumuloituu ajan kanssa sinne, missä muuttujia on vähiten.

Yhdysvalloissa elvytys jatkuu, Eurooppa on rakenteellisesti jäässä ja Kiinan velkavetoinen malli kertoo samaa tarinaa: fiat-rahan omistajalle ostovoiman säilyttäminen on vaikeaa. Onko kulta kallista? Ei. Mutta miljoonan pitäminen pankkitilillä voi olla.

Tästä syystä Voima Account -kultatili on olemassa: ei spekulaatioksi, vaan suojaamaan ostovoimaa maailmassa, jossa rahan laimeneminen on rakenteellista ja jossa riskin kantaminen ei enää automaattisesti tarkoita parempaa reaalista palkintoa.

Loppuun vielä pieni piikki: Jos varainhoitajasi ei ole suositellut kultaa vieläkään, kannattaa kysyä miksi. Vastaukset ovat usein tuttuja: “emme sijoita raaka-aineisiin” tai “kulta ei tuota mitään”. Mutta kulta ei ole raaka-aine samassa mielessä kuin kupari tai öljy - eikä sen tehtävä ole kilpailla kassavirroilla.

Kullan tehtävä on säilyttää ja mitata ostovoimaa, ja juuri siinä se on onnistunut. Kun rahaa on luotu enemmän kuin reaalista arvoa, kulta ei ole vain paljastanut mittatikun heikkoutta, vaan se on konkreettisesti kasvattanut ostovoimaa suhteessa siihen rahaan, jossa säästöjä on pidetty. Tämä näkyy siinä, että samalla kultamäärällä on voinut ostaa ajan myötä enemmän tavaroita, palveluita ja muita omaisuuseriä kuin pelkällä fiat- rahalla.

Kulta ei siis ole “tuottamaton”. Se vain tuottaa eri tavalla: ei lupauksina tulevasta, vaan suojaamalla ja joskus kasvattamalla sitä, mikä on jo ansaittu. Jos tätä ei ymmärretä, kyse ei ole niinkään sijoitusfilosofiasta, vaan siitä, että makroympäristö nähdään liian kapeasti: reaalinen ostovoima, rahamäärän kasvu ja pääoman allokaatio jäävät taka- alalle suhteessa yksittäisten omaisuusluokkien tuottopuheeseen.

Jos salkusta puuttuu kulta, sieltä puuttuu myös peili.

–Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy

¹ Lähde: Berenberg Markets Monitor 10.6.2025. Vertailussa käytetty S&P 500 Net Return-indeksi huomioi osingot verojen jälkeen, eli vastaa paremmin todellista sijoittajakokemusta kuin teoreettinen kokonaistuotto.

² Au (79) on kullan kemiallinen merkintä alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä. Au tulee latinankielisestä sanasta aurum, ja 79 on kullan järjestysnumero, eli protonien määrä sen atomiytimessä. Tämä rakenne tekee kullasta kemiallisesti poikkeuksellisen pysyvän ja niukan. Sellaisia ominaisuuksia, joita ei voi muuttaa päätöksillä tai painokoneilla.

³ USD per unssi -lukijoille: €118 per gramma heijastaa kullan hintaa kirjoitushetkellä (13.12.2025). Yhdysvaltalaisiin yksiköihin muunnettuna tämä vastaa karkeasti noin 4 300 USD per troy-unssi vallitsevalla EUR/USD-valuuttakurssilla. Luvut on pyöristetty.

⁴ Keynesiläisyys: John Maynard Keynesin kehittämä talousteoria.

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.