Jätä soitto­pyyntö

Lomakkeen lähetyksessä tapahtui virhe

Kiitos soittopyynnöstäsi!

Olemme sinuun yhteydessä niin pian kuin mahdollista - yleensä yhden arkipäivän kuluessa.

Ota suoraan yhteyttä

contact@voimagold.com
+358 (0)9 612 1917

ma-pe
09:00–17:00

Mistä inflaatio johtuu?

Keskustelu inflaatiosta on vinoutunut. Tässä artikkelissa paneudutaan hintojen nousun perimmäisiin ja todellisiin syihin.

Paljon puhetta inflaatiosta

Inflaatio on viime aikoina puhuttanut monia. Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua - voidaan myös sanoa, että inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman laskua. Rahan ostovoima laskee esimerkiksi silloin, kun bensan, sähkön tai ruoan hinnat nousevat.

Mediassa on annettu monia selityksiä hintojen nousulle: bensan hinta nousee, koska öljyn hinta on noussut, ja ruoan hinta nousee, koska monien raaka-aineiden kuten viljan ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet.

Mediassa ei kuitenkaan olla juuri käsitelty sitä, mistä öljyn, viljan, lannoitteiden sekä muiden raaka-aineiden hintojen nousu johtuu. Toisin sanottuna hintojen nousun eli inflaation perimmäistä syytä ei olla juuri käsitelty. Tässä artikkelissa paneudutaan hintojen nousun perimmäisiin ja todellisiin syihin.

Kysyntä, tarjonta ja inflaatio

Tavaroiden, palveluiden ja raaka-aineiden hintoja ohjaavat yleisesti kysyntä ja tarjonta. Tämän päivän inflaatiota on pyrittykin selittämään juuri kysynnän ja tarjonnan kautta. Jos tarjonta vähentyy mutta kysyntä pysyy samana, hinnat nousevat. Samaan tapaan jos kysyntä lisääntyy mutta tarjonta pysyy samana, hinnat nousevat. Sama pätee myös toiseen suuntaan.

On totta, että koronan jälkimainingeissa tuotteiden kysyntä on noussut nopeasti samalla, kun tuotteiden tarjonnassa on ollut ongelmia. Tämä on osaltaan nostanut hintoja, mutta hintojen nousulle on myös syvempi syy.

Yksi muuttuja, jota ei tyypillisesti käsitellä kysynnän ja tarjonnan yhtälössä, on tuon yhtälön mittatikku eli valuutta. Hintoja mitataan valuutoissa kuten eurossa, joten muutokset valuutan tarjonnassa vaikuttavat myös inflaatioon. Mikäli valuutan tarjonta nousee, valuutan arvo laskee ja hinnat tuossa valuutassa mitattuna nousevat, vaikka kysyntä ja tarjonta pysyisivät muuttumattomina.

Yksinkertaistettuna: kun euroja on enemmän liikkeellä, hinnat euroissa mitattuna nousevat.

Eurojen määrä viime vuosina

Vuodesta 2020 keskuspankit ympäri maailman ovat lisänneet kierrossa olevan rahan määrää merkittävästi. Esimerkiksi kierrossa olevien eurojen määrä on noussut viimeisen kahden vuoden aikana noin 27 %. Toisin sanottuna mikäli kysyntä ja tarjonta ovat nyt samalla tasolla kuin alkuvuodesta 2020, pelkästään eurojen määrän kasvun myötä hintojen voisi odottaa nousseen noin 27 % keskimäärin.

Kuva: kuvaaja, joka näyttää euroalueen M1:n kehityksen vuodesta 2000. M1 alkaa 2 biljoonasta ja on vuonna 2022 lähestymässä 12 triljoonaa.
Kierrossa olevien eurojen määrä, suppean määritelmän, M1, mukaan. Luvut on ilmoitettu miljoonissa euroissa. Lähteet: Tradingeconomics, EKP

Kyseessä ei ole koronasta johtuva väliaikainen trendi, koska kierrossa olevien eurojen määrä on kasvanut vuodesta 2000 yli 570 % eli keskimäärin 8,3 % vuodessa. Tällä on ollut merkittävä vaikutus tuotteiden ja raaka-aineiden hintoihin. Rahan luonti on todellisuudessa inflaation perimmäinen syy.

Miksi euroja luodaan lisää?

Ekonomistit perustelevat kierrossa olevan rahan määrän lisäämistä sillä, että talouskasvun myötä kiertoon tarvitaan lisää rahaa. Ekonomistit sanovat, että jos kierrossa olevan rahan määrä ei kasvaisi talouden kanssa, hinnat voivat laskea, mikä puolestaan oletettavasti rajoittaisi talouskasvua.

Hintojen lasku on myös huono asia valtioille, joilla on velkaa. Velan takaisinmaksu tulee kalliimmaksi, jos myöhemmin takaisin maksettavat eurot ovatkin arvokkaampia kuin alun perin lainatut eurot. Velkaantuneet valtiot siis hyötyvät rahan arvon heikkenemisestä. Tämän vuoksi on ekonomistien mukaan hyvä asia, että valuutat menettävät ostovoimaansa tasaisesti.

Rahan ostovoiman heikkeneminen on kuitenkin erittäin huono asia säästäjille. Jo matala 2 %:n vuotuinen inflaatio syö säästetyn rahan ostovoimaa yli 45 % kolmessa vuosikymmenessä. 50 vuoden jälkeen yhden euron arvo on laskenut jo yli 60 %. Tällä hetkellä inflaatio on yli 8 %, joten eurojen arvo laskee tällä vauhdilla yli 57 % jo kymmenessä vuodessa.

Inflaatio on siis keskuspankkien tavoite, joka myös mahdollistaa valtioiden velkaantumisen. Todellisuudessa 2 %:n inflaatiotavoite, joka useilla keskuspankeilla on, pakottaa säästäjät sijoittamaan. Sijoittamisessa piilee aina riski, joten käytännössä keskuspankit pakottavat ihmiset kantamaan riskiä, jotta ihmiset voisivat säästää rahaa tulevia hankintoja varten.

Keskustelu inflaatiosta on vinoutunut

Inflaatiota mitataan tyypillisesti kuluttajahintaindeksillä. Tämän indeksin mukaan euroalueen inflaatio on tällä hetkellä 8,1 %, eli kuluttajien elämään vaikuttavat hinnat ovat nousseet vuodessa keskimäärin 8,1 %.

Useat kuluttajat ovat kuitenkin kokeneet inflaation kovemmin, kuin mitä indeksi antaa ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että bensan, ruoan ja sähkön sekä muiden tuotteiden hinnat vaikuttavat eri kuluttajiin eri tavalla. Esimerkiksi niille, jotka autoilevat paljon, polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa toisia kuluttajia enemmän. Kuluttajahintaindeksi onkin lähinnä karkea arvio kuluttajiin kohdistuvasta inflaatiosta.

Poliitikot ja toimittajat ovat myös syyttäneet Venäjää inflaatiosta. Venäjän toimet ovat osaltaan nostaneet raaka-aineiden hintoja. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 on maakaasun hinta noussut yli 100 %, öljyn hinta noussut yli 30 % ja vehnän hinta Euroopassa noussut noin 30 %. Jos toisaalta tarkastelemme näiden raaka-aineiden hintojen nousua vuoden 2020 alusta helmikuuhun 2022, maakaasun hinta oli jo noussut yli 200 %, öljyn hinta oli jo noussut yli 60 % ja vehnän hinta oli jo noussut yli 60 % ennen Venäjän hyökkäystä.

Vaikkakin Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut hintoja nostava vaikutus, perimmäinen syy tämän päivän inflaatioon on toinen. Ukrainan sodan syttyessä helmikuussa 2022 euroalueen inflaatio oli jo 5,1 %. Lukema oli tuolloin euroalueen korkein ikinä, mutta sekin kalpenee nykyisten inflaatiolukemien rinnalla:

Kuva: kuvaaja, joka näyttää inflaation kehityksen euroalueella vuodesta 2018 vuoteen 2022. Vuodesta 2021 lähtien inflaatio on kasvanut alkaen 1 %:sta ja nousten yli 8 %:iin viimeisimpänä mittausajankohtana.
Inflaatio on ollut selvässä nousussa jo vuoden 2021 keväästä alkaen. Lähteet: Tradingeconomics, Eurostat

Perimmäinen syy hintojen nousuun

Keskuspankit pyrkivät määrätietoisesti siihen, että rahan ostovoima laskee. Tämä on inflaation perimmäinen syy, joka jää usein keskustelussa mainitsematta. Muitakin tekijöitä toki on, mutta inflaatiota pyritään tarkoituksenmukaisesti vauhdittamaan lisäämällä kierrossa olevan rahan määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että inflaatiosta syntyvän laskun maksavat viime kädessä kansalaiset - menetetyn ostovoiman kautta.