Miksi kultaa pidetään arvokkaana?

Sisällysluettelo

Johdanto

Kullasta sanotaan usein, että se on ollut hyvä arvonsäilyttäjä vuosituhansia. Mutta miksi kultaa pidetään arvokkaana? Tämä artikkeli havainnollistaa, mistä eri osista kullan arvostus koostuu, ja näin ollen mitkä eri tekijät ja tahot vaikuttavat siihen, että kultaa halutaan omistaa ja että kullalle on jatkuvaa kysyntää.

Artikkeli tulee keskittymään enemmän kullan arvoon (miksi jokin nähdään arvokkaana) kuin hintaan (mitä jostakin joutuu maksamaan). Mikäli haluat lukea kullan hinnanmuodostuksesta markkinoilla, kannattaa vierailla Voiman Kullan hinta -sivulla.

Kulta on universaalia

Kulta on ollut arvokasta läpi kirjoitetun historian. Esimerkiksi yksi maailman seitsemästä ihmeestä, Olympian Zeus, oli osittain valmistettu kultalaatoista. Kultaa on arvostettu Aasiassa jo Shang-dynastian aikoihin ja Andien alueella toisella vuosituhannella eKr., puhumattakaan muinaisesta Egyptistä. Varakkaat hallitsijat ovat läpi aikakausien haalineet itselleen kultaesineitä, ja samalla myös kansa oppi yhdistämään kullan vaurauteen ja statukseen.

Kulta on levinnyt ympäri maapalloa, ja kaikki löydetty kulta on yhä olemassa tavalla tai toisella: kaikki tähän päivään mennessä löydetty kulta on koottavissa 4,3 olympialaisissa käytettävään uima-altaaseen. (Tätä voi verrata siihen, että biljoona dollarin seteliä mahtuisi vasta 4,5:een olympialaisissa käytettyyn uima-altaaseen.)

Yllä olevassa kuvassa havainnollistetaan maanpäällisten kultavarantojen määrää: 1. korut, 2. harkot ja kolikot, 3. keskuspankit ja 4. muut. Kohta 5. kuvastaa sitä määrää, jonka voidaan varmuudella olevan vielä louhimatta; World Gold Councilin mukaan arvio on 53 000 tonnia¹.

Kullan ominaisuudet

Kullan arvostukselle voidaan hakea syitä sen kemiallisista ominaisuuksista. Se on alkuaine, joten sitä ei voi tuhota eikä luoda: se on siis sekä kestävää että riittävän harvinaista säilyttääkseen arvoaan. Kultaa löytyy malmista puhtaana alkuaineena ja siten valmiiksi työstettävässä tilassa, kun taas useimmat muut metallit ovat yleensä sekoittuneena muihin alkuaineisiin malmissa, mikä aiheuttaa jonkin verran vaikeuksia sulatuksessa.

Kulta reagoi heikosti muiden aineiden kanssa, jolloin se ei esimerkiksi ruostu tai hapetu. Kestävyytensä lisäksi se on kuitenkin helposti muovattavissa ja työstettävissä, mikä mahdollistaa sen työstön eri teollisiin tai esteettisiin tarkoituksiin. Se heijastaa valoa sekä johtaa tehokkaasti sähköä ja lämpöä. Lisäksi kulta on harvinaisen venyvää: yksi unssi kultaa on vedettävissä 80 kilometrin pituiseksi langaksi. Eikä tule myöskään unohtaa, että kulta on esteettisesti kiehtovaa johtuen sen kauniista ja kiiltävästä ulkomuodosta!

Kullan kemialliset ominaisuudet mahdollistivat metallin muovaamiseen helposti kannettavaan ja säilöttävään muotoon. Ensimmäiset kultakolikoiden muodossa olevat rahat ilmestyivät noin 700 eKr. Samalla kullasta tehty raha säilyi hyvin johtuen siitä, ettei kulta reagoi juuri muihin aineisiin. Onkin helppo kuvitella, miten paljon kätevämpää oli maksaa hyvin säilyvillä, kätevään muotoon muokattavilla maksuvälineillä sen sijaan, että oltaisiin käytetty esimerkiksi viljaa, karjaa tai kotiloita. Kulta oli myös useita muita metalleja parempi vaihtoehto kolikoksi, sillä puhtaan kullan pinnalle ei kehity pronssin lailla patinaa, eikä se ruostu tai hapetu kuten esimerkiksi rauta tai teräs.

Historiasta tähän päivään

Vuoden 2021 lopulla kultaa oli World Gold Councilin arvion mukaan maan päällä noin 205 tuhatta tonnia¹. Sen omistukset jakaantuvat seuraavasti:

Kullan maanpäällinen kokonaismäärä

Kullan maanpäällinen kokonaismäärä vuoden 2021 lopulla.

Omistusluokka	Prosentuaalinen osuus	Tonneissa
Korut	46 %	94 464 tonnia
Yksityissijoitukset	22 %	45 456 tonnia
Valtioiden omistukset	17 %	34 592 tonnia
Muut	15 %	30 726 tonnia
Kokonaismäärä	100 %	205 238 tonnia

Kultaa käytetään erityisesti koruissa sekä sijoituksissa: nämä segmentit käsittävät 85 % maan päällä olevan kullan käytöstä. Loput 15 % prosenttia kattavat muun muassa teollisen toiminnan, joista kerromme myöhemmin tässä artikkelissa.

Kullan tarjonta

Koska kullalle on kysyntää, on sille vastaavasti oltava myös tarjontaa. Tarjolla oleva kulta koostuu pitkälti maanpäällisistä kultavarannoista: jos henkilö haluaa ostaa esimerkiksi Voima Accountin kautta 10 grammaa kultaa, saa hän haluamansa Voiman holvissa olevasta kullasta. Maan päällä olevan kullan määrä liikkuu siihen hintaan, mihin markkinatoimijat sitä haluavat myydä ja mille he löytävät ostajia.

Tarjonnan kasvattamiseksi uutta kultaa louhitaan jatkuvasti: mikäli kullan vuosituotannon arvioidaan olevan 3 000 tonnin lieppeillä, vastaisi tämä noin 1,46 prosenttia kullan maanpäällisestä kokonaismäärästä. Alla olevasta taulukosta voi nähdä, miten paljon uutta kultaa saatiin kaivoksista vuonna 2021:

Kullan kaivostuotanto vuonna 2021

Kultavarat ovat kuitenkin rajalliset, ja uuden kullan louhiminen maasta voi olla erittäin kallista: tavallisesti alan toimijat ilmoittavat, että yhden kultaunssin louhinta maksaa n. 1 200 dollaria² - tämä vastaa noin 39 $ / g. Tässä on toki paikallisia eroja, sillä esimerkiksi vuonna 2021 Venäjällä on louhittu 715 dollarin unssihinnalla³ eli n. 23 $ / g. Joka tapauksessa koska uusien kultaesiintymien löytäminen vaikeutuu ajan myötä, on luultavaa, että kustannukset tulevat kasvamaan.

Kullan louhinnan kustannukset ovat kuitenkin vain osa sitä koko prosessia, jossa raaka-aine päätyy tuotteeksi (so. arvoketju). Alla oleva kuva havainnollistaa, mitkä tuotannon tekijät tuovat kullalle ja muille jalometalleille arvoa:

Mikäli kultaa halutaan louhia kaivoksesta, suoritetaan kaivosalueella ensin kartoitusta ja tutkintaa, joiden pohjalta lasketaan, olisiko kullan louhinta taloudellisesti kannattavaa. Samaan aikaan prosessiin haetaan rahoitusta. Tämän jälkeen itse louhinta alkaa, ja louhitusta aineksesta sulatetaan doré-harkoiksi, joissa on kullan lisäksi muutakin ainesta vielä seassa. Sulattamoilta kulta kuljetetaan edelleen jalostamoille, joista harkot lähetetään edelleen maailmalle.

Suurin osa kullasta kiertää yllä olevan kuvan kehärataa: Se liikkuu jalostamoilta varastoille ja sieltä eteenpäin finanssialan toimijoille, vähittäismyyntiin ja teollisuuteen. Myöhemmin se saattaa palata takaisin jalostamoille kierrätyskullan muodossa, ja päätyy jälleen kiertoon.

Kullan omistus ja kysyntä

Kullalle on kysyntää niin yksityishenkilöiden, yritysten kuin valtioidenkin parissa.

Yksityishenkilöt

Kullan omistaminen idässä ja lännessä

Aasialaiset arvostavat kultaa jopa länsimaita enemmän. Monissa idän maissa on aivan normaalia säilyttää omaisuutensa kullassa korujen muodossa, sillä kultakorut toimivat sijoituksen tapaan perheiden ostovoiman säilyttäjänä. Samalla kulta tarjoaa oivan vaihtoehdon säästämiselle, mikäli esimerkiksi sikäläinen pankkijärjestelmä tai pörssi ei ole ansainnut kansalaisten luottamusta⁴. Tästä näkökannasta johtuen monet aasialaiset myös käyttäytyvät länsimaista poikkeavalla tavalla, kun kullan hinta nousee tai laskee.

Kun kullan hinta nousee maailmalla, idässä perheet myyvät kultaa yleensä pienissä määrin - tätä voi verrata tilanteeseen pörssissä, jossa sijoittaja ottaa voittonsa ulos kurssien ollessa huipulla. Kun taas kullan hinta on matalalla, ostavat aasialaiset lisää kultaa. Kultaa voidaan ostaa esimerkiksi koruina tai sitten harkkoina, mikäli esimerkiksi yrityksen toiminta on ollut tuottavaa ja kullan hinta on sopivan matalalla. Kultaa myydään lopulta voitolla, mikäli sen hinta nousee tarpeeksi.

Lännessä pankillistaminen on alkanut jo vuosikymmeniä sitten, ja tämän myötä ihmiset ovat itään nähden jopa vieraantuneet kullan päivittäisestä käytöstä. Länsimaissa onkin tyypillistä, että sijoittajien keskuudessa kullan arvo palautuu mieleen vasta rahakriisien aikoihin. Idässä taasen luotetaan kultaan kautta linjan: heille on vuosien saatossa vahvistunut käsitys siitä, että kulta säilyttää arvonsa läpi aikojen. Tämä näkyy myös kullan kysynnän trendeissä: lännessä kultaa ostetaan kalliimmalla kuin idässä.⁵

Yksityissijoittajille kulta on todellinen ostovoiman säilyttäjä

Kullan hinta nousee muiden tuotteiden ja raaka-aineiden lailla inflaation vaikutuksesta. Koska inflaation myötä hinnat nousevat, ja näin ollen valuuttojen ostovoima laskee, sijoittajat kääntyvät tällöin usein kullan puoleen. Kullan hinnan kehitys pysyy mukana muiden kulutustavaroiden hintojen nousussa, säilyttää kulta näin ostovoimansa. Sijoitussalkussa kulta onkin todistetusti parantanut riskikorjattua tuottoa⁶.

Euro, dollari ja muut niin kutsutut fiat-valuutat puolestaan menettävät rahanpainamisen myötä arvoaan. Euro on esimerkiksi 20 ensimmäisen vuotensa aikana heikentynyt 85 % kultaan nähden⁷. Toisin päin tarkasteltuna kulta on vahvistunut 550 % euroon nähden. Kuluttajahintainflaatiolla korjattuna euroalueen kullan ostovoima on kasvanut 350 % 20 vuodessa.

Alla olevassa kuvaajassa tarkastellaan kullan ostovoiman säilymistä euroalueella:

Kuten kuvasta voi nähdä, kullan ostovoima on nousutrendissä niin Suomessa, Saksassa kuin Italiassakin.

Keskuspankit

Kullan kysyntää ylläpitävät omalta osaltaan myös keskuspankit: viimeisen 10 vuoden aikana keskuspankit ovat olleet selkeästi kullan netto-ostajia, eli ne ovat ostaneet kultaa enemmän kuin myyneet.

Alla olevassa taulukossa näkyvät eri maiden keskuspankkien kultaomistusten koot:

Eri keskuspankkien sivuilta ja julkaisuista voi nähdä syitä sille, miksi ne arvostavat kultaa. Esimerkiksi Saksan keskuspankki Bundesbank julkaisi vuonna 2019 teoksen Germany's Gold, jonka johdannossa silloinen pääjohtaja Jens Weidmannin kirjoittaa kullasta varsin ylistävään sävyyn:

Kysy keneltä tahansa Saksassa, mitä mielleyhtymiä heillä on kullasta, niin useasti he yhdistävät kullan kestävään arvoon ja taloudelliseen kukoistukseen. Kysy meiltä Bundesbankissa, mitä kultavaramme merkitsevät meille, ja me vastaamme, että ne käsittävät ensisijaisesti erittäin suuren osan Saksan valuuttavarannosta [... ja ne] ovat tärkeä ankkuri, joka tukee luottamusta Bundesbankin taseen itseisarvoon. Bundesbank tuotti [Germany's Gold -julkaisun] tarjotakseen ainoaa laatuaan olevan, seikkaperäisen selostuksen siitä, miten kullasta on tullut yhä tärkeämpää historian saatossa - ensin maksuvälineenä ja myöhemmin kansainvälisen rahajärjestelmän vakaana peruskalliona.

Jens Weidmann¹⁰

Kysyttäessä kullan säilyttämisen syitä, Englannin keskuspankki vastasi puolestaan seuraavaa:

Kulta on tärkeä valuuttavarantojen omaisuusluokka. Me tarjoamme kullalle turvallisen säilytyksen ja samalla tuemme keskuspankkien varantojen hallintaa ja näin ollen kansainvälistä rahoitusvakautta. Lontoo on kullan kaupankäynnin maailmanlaajuinen keskus. Me tuemme rahoitusvakautta tarjoamalla keskuspankeille pääsyä Lontoon kultamarkkinoiden likviditeettiin.

Englannin keskuspankki¹¹

Suomen keskuspankki puolestaan kertoo seuraavaa:

Kultaa nimitetään ikuiseksi maksuvälineeksi. Sitä on käytetty vaihdannan välineenä vuosituhansia. Kulta on aito globaali maksuväline, joka on säilyttänyt arvonsa kirjoitetun historian ajan. Kullan arvon säilymiseen on useita syitä, kuten harvinaisuus, kestävyys, helppokäyttöisyys ja muotoiltavuus.

Suomen Pankki¹²

Kulta muussa käytössä

Elektroniikka

Kulta sopii johtavuutensa ansiosta erinomaisesti käytettäväksi elektroniikassa, erityisesti kaapeleissa ja liittimissä. Kuluttajateknologian kasvaessa vuosittain - erityisesti matkapuhelimien suhteen - on elektroniikkateollisuuden puolella kasvavaa kysyntää kullalle. Vuonna 2021 kullan kysyntä elektroniikkateollisuudessa oli 272 tonnia¹¹.

Avaruustutkimus

Lukuisten elektronisten komponenttien lisäksi kullalla päällystetään avaruustutkimuksessa erinäisiä suojuksia ja visiireistä. Tämä johtuu siitä, että kultahiukkaset heijastavat auringon infrapunasäteilyä, mikä auttaa pitämään paneelien ja visiirien lämpötilat matalimpina. Kultaa voidaan lisäksi käyttää voiteluaineena, sillä orgaaniset voiteluaineet eivät kestä yhtä hyvin avaruuden äärilämpötiloja sekä säteilyä.

Lääketiede

Kultaa käytetään erityisesti reuman ja tietynlaisten syöpien hoidossa. Koska kulta ei ole myrkyllistä eikä se reagoi muihin aineisiin herkästi, käytetään sitä lääketieteessä myös pinnoitteena esimerkiksi kirurgisissa leikkausvälineissä. Samoin sitä on käytetty esimerkiksi hammashoidossa siltojen rakentamisessa sekä vähän harvinaisemmin proteeseissa.

Lopuksi

Kullan arvostus johtuu sekä sen historiallisuudesta, sen ominaisuuksista että sen pitkäaikaisesta markkina-arvostuksesta. Se on ollut vaurauden symboli jo kauan, mutta samalla sitä voidaan käyttää hyvinkin käytännöllisiin tarkoituksiin kuten kodin elektroniikkaan ja hammaslääketieteeseen. Taloudellisesti kulta edustaa vakautta niin yksityishenkilöille kuin keskuspankeille, ja näin kullalle on yhä kysyntää tänäkin päivänä.

Nämä kaikki huomioon ottaen on perusteltua sanoa, että kulta tulee olemaan ihmiskunnalle arvokasta tulevaisuudessakin. Kullan omistaminen on tänä päivänä tehty erittäin helpoksi, joten sinäkin voit avata Voima Accountin ja alkaa säästämään arvokkaasti kullassa.