Voima Weekly #58 – Piristeen Hinta

Marko Viinikka
Toimitusjohtaja

Stimulus, noin 43–200 jaa. Roomalainen karjankannustin. Lähde: London Museum.


Mitä yhteistä on lähes 2 000 vuotta vanhalla karjakepillä, energiajuomilla ja keskuspankkien elvytyksellä?

Sana stimulus tulee latinasta ja tarkoitti alun perin teräväkärkistä keppiä, jolla esimerkiksi karjaa patistettiin liikkeelle. Nykyään puhumme piristeistä, kannustimista ja talouden elvytyksestä.

Stimulus toimii. Ainakin lyhyellä aikavälillä.

Kofeiini piristää. Työskentelen itse arviolta 55–60 tuntia viikossa, ja toisinaan yöunien jäädessä vajaiksi tulee turvauduttua turhankin voimakkaisiin energiajuomiin. Hetken ne toimivat erinomaisesti. Mutta kun niitä käyttää liikaa, keho alkaa huomauttaa asiasta. Teho heikkenee, seuraa kovia romahduksia (crash), ja lopulta tarvitaan viikon tauko eli reset.

Vuonna 1967 brittiläinen huippupyöräilijä Tom Simpson menehtyi kesken Tour de Francen Mont Ventoux'n nousun vain 29-vuotiaana. Hänen elimistöstään löydettiin amfetamiinia, ja joukkuetoverien mukaan hän oli nauttinut myös kulauksen konjakkia. Yhdistettynä äärimmäiseen kuumuuteen ja uupumukseen tilanne johti kohtalokkaaseen lopputulokseen. Piristeet auttoivat häntä jatkamaan juuri silloin, kun hänen olisi pitänyt pysähtyä.

Esimerkki on äärimmäinen, mutta herättää kysymyksen: Milloin hetkellinen apu alkaa pahentaa ongelmaa, jota sillä yritämme ratkaista?

Pikavipit, pre-workout-juomat ja rahajärjestelmän elvytykset ovat hyvin erilaisia asioita, mutta niihin liittyy sama houkutus: ostaa hetkellistä helpotusta puuttumatta varsinaiseen ongelmaan tai pyrkimyksenä ohittaa se kokonaan.

Maailman laaja rahamäärä kasvaa edelleen noin kuuden prosentin vuosivauhtia. Voima Total Money Indexin (VTMI) mukaan rahamäärä oli elokuussa noin 157 biljoonaa dollaria. Nykyisellä kasvuvauhdilla puhumme vuosittain noin 8–10 biljoonan dollarin lisäyksestä. Kuuden prosentin kasvuvauhti tarkoittaisi lähes 80 prosentin kasvua kymmenessä vuodessa.

Globaalisti tarkasteltuna rahasta ei siis ole määrällistä puutetta. Mutta raha ei ole sama asia kuin vauraus. Ratkaisevaa on, mitä rahalla saa ja mitä sillä voidaan tuottaa. Haggain kirjassa kuvataan osuvasti palkansaajaa, jonka ansiot hupenevat kuin reikäiseen kukkaroon (Hagg. 1:6). Mitä hyötyä on jatkuvasti kasvavasta rahamäärästä, jos sen ostovoima ei säily?

Onko lopulta hyvä asia, että rahaa voidaan luoda jatkuvasti lisää? Rahamäärän joustavuus voi auttaa kriisitilanteissa, mutta samalla se mahdollistaa vaikeiden päätösten lykkäämisen. Kultakannan kaltaisessa järjestelmässä rahan luomista rajoittaa sen sidonnaisuus fyysiseen kultaan. Se pakottaa talouden sopeutumaan sen sijaan, että ongelmia voitaisiin jatkuvasti paikata uudella rahalla ja velalla. Tämä voi olla kivuliasta, mutta jatkuva elvytyskään ei ole ilmaista. Sen hinta näkyy esimerkiksi säästöjen ostovoiman heikkenemisenä.

En vastusta piristeitä tai elvytystä sinänsä. Kohtuullisesti ja oikeaan aikaan käytettyinä ne voivat olla toimivia keinoja päästä vaikean tilanteen yli. Mutta jos tilapäisestä avusta tulee pysyvä toimintamalli, saatamme vain syventää alkuperäistä ongelmaa. Lopulta huomaamme kaivaneemme kuoppaa omien jalkojemme alle.

Pysyvä helpotus edellyttää usein ongelman juurisyyn (root cause) korjaamista. Sen hinta on kurinalaisuus, vastuun ottaminen ja toisinaan vaikeiden asioiden kohtaaminen.

Olen kuitenkin huomannut, että kun vaikeaan asiaan lopulta tarttuu, siihen tulee usein myös armo. Taakka kevenee, asiat alkavat avautua ja ratkaisut voivat tuoda pysyvää helpotusta ja menestystä.

Toivon meille kaikille viisautta tunnistaa niin työssä kuin kotona, milloin tarvitsemme hetkellisen piristeen ja milloin on aika korjata se, mikä piristeen tarpeen alun perin aiheutti.

Hyvää alkavaa viikkoa!

–Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy



Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.


Lue aiheesta enemmän

Alta löydät aiheeseen liittyviä Voima Weekly -julkaisuja, joissa käsittelemme talouden kehitystä, ostovoimaa ja kullan roolia eri näkökulmista.

2026-11-09

Voima Weekly #57 – Katse hinnan alla

Kultakilo maksaa 850 000 juania, 120 000 euroa tai 20 miljoonaa jeniä, mutta kilo on sama. Hinta kertoo enemmän rahasta kuin kullasta.

2026-11-02

Voima Weekly #56 – Asemoituminen alkaa tilannekuvasta

Asemoituminen alkaa rehellisestä tilannekuvasta. Kullan lokakuun 30. päivän lasku ja pitkän aikavälin rahatausta ovat kaksi eri aikajännettä.

2026-10-26

Voima Weekly #55 – Kuuta kohti

Jos maailman laaja rahamäärä pinottaisiin 100 dollarin seteleinä, vuoden 2003 pino yltäisi geostationaariselle radalle ja vuoden 2026 pino lähes puolimatkaan Kuuhun. Rahamäärän seuranta auttaa hahmottamaan, mihin uusi raha voi suuntautua.

Voima