Voima Weekly #32 – Kullan heikoin viikko vuosikymmeniin. Mikä muuttui?

Berenice Abbot - Pawn Shop 48 3rd Avenue, Manhattan 1937¹.

Kulta ja hopea kokivat viime viikolla yhden heikoimmista jaksoistaan yli 40 vuoteen. Vastaavaa pitää hakea 1980-luvun alusta. Tämä herättää luonnollisen kysymyksen:

Onko jotain muuttunut? Lyhyt vastaus on: ei ole.

Kun markkina kiristyy nopeasti, tapahtuu usein kaksi asiaa samaan aikaan.

Turvasatamakysyntä kasvaa – ja likviditeetin tarve kasvaa. Silloin myydään sitä, mitä voidaan myydä. Kulta kuuluu tähän joukkoon. Ei siksi, että sen rooli olisi heikentynyt, vaan siksi, että se on yksi harvoista omaisuuseristä, jonka voi muuttaa rahaksi välittömästi. Markkina ei kriisissä myy heikoimpia omaisuuseriä. Se myy likvideimpiä.

Viime vuosien nousu kullassa on ollut voimakas. Ensimmäistä vaihetta ajoivat keskuspankit, erityisesti vuoden 2022 jälkeen, kun geopoliittinen riski konkretisoitui uudella tavalla. Sen jälkeen mukaan tuli laajempi joukko sijoittajia – hedge-rahastoja, systemaattisia strategioita ja yksityissijoittajia.

Nämä eivät ole sama asia. Rakenteellinen kysyntä rakentaa trendin. Taktinen raha voimistaa sitä. Ja usein myös purkaa sitä. Nopea raha tulee viimeisenä sisään – ja lähtee ensimmäisenä ulos.

Samaan aikaan makrotasolla on tapahtunut asioita, joilla on suora vaikutus likviditeettiin. Öljy hinnoitellaan ja myydään globaalisti pääosin dollareissa. Kun öljyn hinta nousee tai saatavuus heikkenee, tuontimaiden on hankittava enemmän dollareita varmistaakseen energiansaannin. Dollarit on joko käytettävä olemassa olevista valuuttavarannoista tai ostettava markkinalta.

Molemmissa tapauksissa likviditeetti kiristyy. Tällaisessa tilanteessa kapasiteetti kasvattaa muita reservejä, kuten kultaa, pienenee. Ja joissain tapauksissa myös likvideimpiä omaisuuseriä voidaan realisoida.

Tällaisessa ympäristössä kultaa ei välttämättä osteta lisää, vaan siitä voidaan käyttää. Sama ilmiö näkyy myös yksityistasolla. Kun kustannukset nousevat ja talous hidastuu, kulta toimii likviditeetin lähteenä². Se ei ole vain suoja epävarmuutta vastaan. Se on omaisuuserä, jota käytetään, kun epävarmuus realisoituu.

On hyvä huomata, että vastaavanlainen liike nähtiin viimeksi 1980-luvun alussa. Silloin kyse ei ollut trendin päättymisestä, vaan voimakkaasta korjausliikkeestä kesken pidemmän syklin. Markkina ei liiku lineaarisesti. Se rakentaa nousut ja laskut vaiheittain – usein juuri silloin, kun yksittäinen liike näyttää rikkovan narratiivin. Siksi yksittäinen viikko kertoo harvoin suunnasta. Se kertoo enemmän markkinan rakenteesta ja siitä, missä vaiheessa sykliä ollaan.

Se, mikä ei ole muuttunut, on olennaista. Valtioiden velka kasvaa edelleen. Rahamäärä kasvaa. Keskuspankit ovat olleet netto-ostajia usean vuoden ajan eikä epävarmuus ei ole poistunut järjestelmästä. Yksikään niistä tekijöistä, jotka nostivat kullan tähän tasoon, ei ole kadonnut. Se mikä on muuttunut, on lyhyen aikavälin markkinarakenne. Momentum on purkautunut. Likviditeettiä on tarvittu. Ja osa ostajista on hetkellisesti sivussa. Tämä näkyy hinnassa. Tällaisissa hetkissä markkina mittaa likviditeettiä, ei arvoa. Siksi ne ovat usein myös hyviä hetkiä, jolloin pitkän aikavälin positiot rakennetaan.

Kullan rooli ei ole “suoriutua”. Sen rooli on kestää ja säilyttää ostovoimaa pitkällä aikavälillä. Suurin osa säästäjistä ja sijoittajista odottaa, että kaikki menee lopulta hyvin. Niin minäkin.

Mutta samalla on hyvä tunnistaa, että nykyinen rahajärjestelmä toimii velan kasvun varassa. Ilman merkittäviä muutoksia se tarkoittaa käytännössä sitä, että valuuttojen ostovoima heikkenee ajan myötä. Kulta ei ratkaise tätä mutta heijastaa sitä³. Siksi sen arvo ei perustu yksittäisiin viikkoihin, vaan siihen, että rahaa syntyy järjestelmässä jatkuvasti lisää. Kun rahaa on enemmän, sen arvo suhteessa rajallisiin asioihin heikkenee.

Nopea korkojen nousu ei liene pysyvä tila. Nykyinen järjestelmä on rakennettu velalle, eikä velka kestä rajattomasti korkeampaa korkoa. Jossain kohtaa rahoitus kiristyy liikaa, ja silloin tyypillisesti keskuspankki astuu näyttämölle. Rahaa siis lisätään, jotta velka pysyy hallittavana – ei jotta sitä vähennettäisiin.

Lyhyen aikavälin narratiivit vaihtuvat jatkuvasti. Kullan rooli ei. Sillä on tuhansien vuosien historia ostovoiman säilyttäjänä – eikä se ole muuttumassa.

– Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.