Voima Weekly #52 – Kulta valtionvelan vakuudeksi?

Fort Knoxin kultavarasto rakennettiin Yhdysvaltain valtion kultavarantojen säilytyspaikaksi. Rakennus valmistui vuonna 1936, ja ensimmäinen kultalähetys saapui sinne vuonna 1937. Nykyisin Fort Knoxissa säilytetään noin 147 miljoonaa troy-unssia kultaa, suunnilleen puolet valtiovarainministeriön säilyttämästä kullasta. Voisiko tämä historiallinen varanto saada uuden roolin, jos kultaa käytettäisiin valtionvelan vakuutena?

Yhdysvaltain valtionvelka on ylittänyt 40 biljoonaa dollaria. Presidentti Donald Trump sanoi hiljattain TIME-haastattelussa, että inflaatio voisi maksaa velkaa nopeasti pois. Hän puhui myös talouskasvun merkityksestä, mutta inflaatiolla velan reaaliarvoa voidaan pienentää tavalla, joka siirtää kustannuksia velkojille ja säästäjille. Se, että presidentti sanoo tämän ääneen, on huomionarvoista.¹

Nyt keskusteluun on noussut myös toinen asia: Yhdysvaltain kulta.

BlackRockin Rick Rieder on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista korkosijoittajista. Hän toimii BlackRockin globaalien korkosijoitusten sijoitusjohtajana. Morningstarin haastattelussa Rieder puhui Yhdysvaltain 40 biljoonan dollarin velasta, korkojen kasautumisesta ja siitä, miten maan velan rakennetta hallitaan. Hän nosti esiin myös sen, että Yhdysvalloilla on kultaa taseessaan.²

Samaan aikaan valtiovarainministeri Scott Bessent nimitti 28. syyskuuta David Zervosin ministeriön neuvonantajaksi. Zervos on kokenut makroekonomisti ja markkinastrategi. Hän työskenteli pitkään Jefferiesillä päämarkkinastrategina ja on aiemmin toiminut myös Yhdysvaltain keskuspankissa. Nyt hän neuvoo Bessentiä valtiovarainministeriössä.³

Zervos on puhunut siitä, että valtiovarainministeriö ottaa aiempaa aktiivisemman roolin valtion velan maturiteetin hallinnassa. Hänen mukaansa markkinoiden kannattaa seurata tarkasti, miten tämä tehdään. Velan rakenne ja se, millaisia valtionlainoja Treasury laskee liikkeeseen, vaikuttavat korkoihin ja sijoittajien haluun rahoittaa Yhdysvaltain valtiota.⁴

Ja sitten on Judy Shelton.

Shelton on ekonomisti ja pitkäaikainen sound money -ajattelija.⁵ Hän on toiminut Trumpin talousneuvonantajana ja ehdottanut kultaan sidottuja Yhdysvaltain valtionlainoja jo vuosia. Sheltonin vahvistetussa X-profiilissa lukee nyt, että hän toimii Yhdysvaltain valtiovarainministerin neuvonantajana.⁶

Sheltonin ehdotus tunnetaan nimellä Treasury Trust Bond. Kyse olisi pitkäaikaisesta, mahdollisesti 50 vuoden valtionlainasta. Sen vakuudeksi tietty määrä Yhdysvaltain kultaa erotettaisiin muusta kultavarannosta. Eräpäivänä sijoittaja voisi valita, saako hän lainansa takaisin dollareina vai ennalta määriteltynä määränä kultaa.⁷

Tämä ei tarkoittaisi kullan myymistä eikä vielä palauttaisi Yhdysvaltoja täyteen kultakantaan. Se muuttaisi kuitenkin kullan roolia: kulta ei olisi vain valtion taseessa lepäävä varanto, vaan vakuus uudelle valtionlainalle.

Sijoittajalle tarjottaisiin vaihtoehto: tavallinen dollarimääräinen valtionlaina, inflaatiosuojattu TIPS-laina tai kultaan sidottu Treasury Trust Bond. Sheltonin ajatuksena on, että kulta voisi toimia pitkäaikaisena mittana dollarin ostovoimalle ja tarjota sijoittajalle toisen tavan arvioida luottamusta rahaan.

Voisiko tämä vaikuttaa myös Eurooppaan? Tässä on yksi ajatus, jota en pysty sivuuttamaan.

Eilen satuin keskustelemaan eräässä tilaisuudessa entisen Ranskan keskuspankkiirin kanssa Euroopan joukkolainamarkkinoista. Kysyin, voisiko kultaa ajatella valtioiden velkakirjojen vakuutena myös Ranskassa, jossa valtionlainojen korot ovat nousseet erittäin rajusti, jo noin 5% tasolle. Hänen vastauksensa oli hyvin tiukka: kulta ei ole tällaista vakuuskäyttöä varten.

Ehkä juuri siksi on kiinnostavaa ajatella, mitä tapahtuisi, jos Yhdysvallat kuitenkin laskisi liikkeeseen kultaan sidotun valtionlainan. Ranskalla ja Italialla on omat suuret kultavarannot, mutta niiden velkaongelmat ovat vakavia. Yhdysvaltain esimerkki ei ratkaisisi niitä, mutta se voisi muuttaa sitä, mitä sijoittajat pitävät mahdollisena. Kun yksi suuri valtio käyttää kultaa velkakirjan vakuutena, myös muiden maiden sijoittajat voisivat alkaa kysyä, miksei samaa vaihtoehtoa harkita muualla.

Tämä ei loisi valtioille uutta kassavirtaa. Velkaongelma on viime kädessä kassavirtaongelma: menojen, verotulojen ja korkojen pitää olla kestävällä uralla. Mutta valtioilla on myös taseet. Kultavarannot eivät maksa juoksevia menoja, mutta niitä voitaisiin ehkä käyttää osana uutta rahoitusjärjestelyä.

Ehkä velkakriisin ratkaisuun tarvittavia avaimia on osittain jo valtioiden taseissa.

Tämä ei tarkoita, että Yhdysvallat olisi ilmoittanut gold bond -ohjelmasta tai että kultaan sidottu velkakirja ratkaisisi velkakriisin. Mutta kun velka, inflaatio, valtionlainamarkkinat, kulta ja uusi neuvonantajaryhmä nousevat samaan keskusteluun, kannattaa kuunnella tarkasti.

Kulta ei ehkä ole enää vain varanto vanhassa taseessa. Se saattaa olla mukana rakentamassa seuraavaa valtionlainaa.

Pitäkää hatuista kiinni.

–Marko Viinikka
Perustaja, Toimitusjohtaja
Voima Gold Oy

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.