Voima Weekly #43 – Oikeassa, liian aikaisin?

Samuel Beckettin Waiting for Godot on yksi 1900-luvun tunnetuimmista näytelmistä. Siinä kaksi miestä odottaa Godot-nimistä henkilöä, joka ei koskaan saavu. Näytelmän voima ei ole siinä, kuka Godot on, vaan siinä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun odottamisesta tulee elämän keskeinen sisältö.

Sama ilmiö näkyy usein talousennustamisessa. Kaikkein pessimistisimmät analyytikot ovat toisinaan oikeassa diagnoosissa mutta väärässä aikataulussa. He tunnistavat velkaantumisen, ostovoiman heikkenemisen ja rakenteelliset ongelmat ennen muita, mutta jos johtopäätös on vuodesta toiseen sama — seuraava romahdus on aivan nurkan takana — oikeakin analyysi voi muuttua passiivisuudeksi.

Tällöin ongelma ei ole se, etteikö riskiä olisi olemassa. Ongelma on se, että riskistä tulee syy olla rakentamatta, sijoittamatta tai osallistumatta. Yrityksiä perustetaan, teknologia kehittyy, markkinat muuttuvat ja ihmiset rakentavat varallisuuttaan myös silloin, kun järjestelmässä on todellisia ongelmia. Jos ihminen odottaa täydellistä hetkeä tai lopullista vahvistusta omalle ennusteelleen, hän voi huomata käyttäneensä parhaat vuotensa odottamiseen.

Tämä ei tarkoita, etteikö maailmassa olisi todellisia ongelmia. Päinvastoin. Velkaa on paljon, julkinen talous on monessa maassa paineessa, väestörakenne haastaa hyvinvointimalleja ja ostovoiman säilyttäminen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Mutta juuri tässä kohtaa sana romahdus johtaa helposti harhaan.

Useimmat yhteiskunnat eivät kohtaa yhtä suurta ja lopullista romahdusta. Paljon useammin ne muuttuvat hitaasti. Velka kasvaa, julkisen talouden liikkumavara kapenee, säästäminen muuttuu haastavammaksi ja ostovoima heikkenee vähitellen vuosien tai vuosikymmenten aikana. Tätä kehitystä kuvaa paremmin eroosio kuin romahdus.

Sijoittajan näkökulmasta tällä erolla on suuri merkitys. Jos odottaa romahdusta, jää helposti sivuun. Jos ymmärtää eroosion, alkaa miettiä, miten omaa pääomaa kannattaa samanaikaisesti suojata ja kasvattaa.

Juuri tästä syystä viisaat sijoittajat ja instituutiot eivät yleensä rakenna strategioitaan yhden ennusteen varaan. Ne rakentavat järjestelmiä, jotka kestävät useita erilaisia tulevaisuuksia. Yritykset investoivat, vaikka tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Pääomarahastot ostavat yrityksiä, vaikka seuraava taantuma tulee joskus varmasti. Osakesijoittajat omistavat tuottavia yhtiöitä, vaikka markkinat korjaavat välillä voimakkaasti. Keskuspankit ylläpitävät reservejä samasta syystä kuin vakuutuksia pidetään: niiden arvo näkyy vasta silloin, kun niitä tarvitaan.

Varallisuutta rakennetaan omistamalla aikaan sopivia omaisuuseriä, ylläpitämällä riittävää likviditeettiä ja suojaamalla ostovoimaa niin, ettei yksi väärä ennuste tuhoa koko suunnitelmaa.

Tässä kohtaa myös kullan rooli on mielestäni helpointa ymmärtää. En näe kultaa maailmanlopun sijoituksena. Näen kullan reservinä, jonka rooli korostuu erityisesti silloin, kun fiat-valuuttojen määrä kasvaa nopeammin kuin niiden taustalla oleva reaalinen tuotantokyky. Toisin kuin fiat-reservit, kulta on niukka omaisuuserä, jonka tarjontaa ei voida lisätä poliittisella päätöksellä.

Institutionaalisissa salkuissa on usein osakkeita, yrityksiä, pääomarahastoja, kiinteistöjä ja muita pitkäaikaisia sijoituksia. Moni niistä voi tarjota erinomaisia tuottoja, mutta samalla ne sitovat pääomaa vuosiksi eteenpäin. Kulta tarjoaa jotain muuta: globaalin likviditeetin, vähäisen vastapuoliriskin ja pitkän historian ostovoiman säilyttäjänä.

Tämä näkyy myös keskuspankkien toiminnassa. Ne eivät ole viime vuosina kasvattaneet kultavarantojaan siksi, että ne odottaisivat huomisaamun romahdusta¹. Ne ovat kasvattaneet niitä samasta syystä kuin reservejä on pidetty kautta historian: epävarmuus on pysyvä osa maailmaa, mutta likviditeetin, ostovoiman ja riippumattomuuden tarve ei katoa mihinkään.

Riski pitää tunnistaa, mutta sen ei pidä antaa muuttua pysähtymiseksi. Viisas ei rakenna elämäänsä seuraavan romahduksen päivämäärän varaan. Hän rakentaa niin, että voi jatkaa myös silloin, kun ennusteet eivät toteudu ajallaan.

Tällaisen perustan rakentamiseen kannattaa käyttää enemmän aikaa kuin seuraavan kriisin ajankohdan arvaamiseen.

– Marko Viinikka
Founder, CEO
Voima Gold Oy

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.