Voima Weekly #44 – Onko kulta jatkuvassa bull-markkinassa?

The Stretching Ruler. Kuva tehty tekoälyavusteisesti.

Vuonna 1971 maailma siirtyi lopullisesti pois kultakannasta. Siitä lähtien dollari on menettänyt yli 99 % arvostaan kultaan nähden¹. Sama ilmiö näkyy eurossa, punnassa, jenissä ja lähes kaikissa muissakin merkittävissä valuutoissa.

Tästä syntyy väite, jota kuulee yhä useammin: "Kulta on ikuisessa bull-markkinassa fiat-valuuttoja vastaan.” Onko se totta? Historiallisesti vastaus näyttää olevan kyllä.

Mutta syy ei ole siinä, että kulta olisi erityisen tuottava sijoitus. Kulta ei maksa osinkoa eikä kehitä uusia tuotteita. Se ei kasvata markkinaosuuttaan eikä sillä ole johtoryhmää.

Vastaus löytyy valuutoista. Kun maailman rahamäärä kasvaa vuodesta toiseen nopeammin kuin kullan määrä, jokainen valuuttayksikkö edustaa hieman pienempää osuutta kokonaisuudesta. Kullan määrä kasvaa hitaasti ja valuuttojen määrä kasvaa nopeasti.

Lopputulos näkyy pitkällä aikavälillä hinnassa. Moni kuitenkin keskittyy matkan varrella tapahtuvaan volatiliteettiin.

Weimarin Saksassa kullan hinta markoissa saattoi nousta tai laskea kymmeniä prosentteja muutamassa päivässä. Monen mielestä juuri tämä todisti, ettei kulta ollut luotettava arvonsäilyttäjä². Historia kuitenkin osoitti, että ongelma ei ollut kullan volatiliteetti vaan markan romahdus. Kullan omistaja joutui sietämään heiluntaa, mutta käteisen omistaja menetti lopulta lähes kaiken ostovoimansa.

Volatiliteetti ja riski eivät ole sama asia. Volatiliteetti tarkoittaa hinnan heiluntaa. Riski tarkoittaa pysyvää ostovoiman menetystä. Siksi kullan päivä-, kuukausi- tai vuosiliikkeet voivat näyttää rajuilta, vaikka pitkän aikavälin kysymys olisi aivan toinen: säilyykö pääoman ostovoima?

Voiko kullan bull-markkina joskus päättyä? Kyllä voi. Jos rahamäärän kasvu hidastuu, reaalikorot nousevat pysyvästi, valtioiden velkaantuminen saadaan hallintaan ja luottamus valuuttoihin vahvistuu, kullan nousupaine voi heiketä. Mutta niin kauan kuin valuuttojen määrä kasvaa selvästi nopeammin kuin kullan määrä, kullan pitkän aikavälin nousu näyttää vähemmän kuplalta ja enemmän valuuttojen laimenemiselta.

Historiassa tällainen kehitys on ollut harvinaista. Siksi kysymys ei ehkä ole siitä, nouseeko kullan hinta. Kysymys on siitä, mitä tapahtuu mittayksikölle, jolla kullan hintaa mitataan.

Voima Account on rakennettu tätä ajatusta varten.

Jos osa säästöistä pidetään omaisuudessa, jonka määrä kasvaa hitaasti eikä poliittisella päätöksellä, säästäjän ei tarvitse arvata seuraavaa korkopäätöstä, budjettialijäämää tai elvytysohjelmaa.

Tavoitteena ei ole voittaa markkinoita vaan säilyttää ostovoimaa.

Lopulta varallisuutta ei mitata euroissa. Se mitataan siinä, mitä euroilla vielä saa.

– Marko Viinikka
Founder, CEO
Voima Gold Oy

Disclaimer: Voima Weeklyt ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia kirjoituksia. Ne eivät välttämättä edusta Voima Gold Oy:n tai minkään muun yhtiön virallista näkemystä eivätkä ole sijoitus- tai arvopaperien ostamista koskevaa neuvontaa.