Jätä soitto­pyyntö

Lomakkeen lähetyksessä tapahtui virhe

Kiitos soittopyynnöstäsi!

Olemme sinuun yhteydessä niin pian kuin mahdollista - yleensä yhden arkipäivän kuluessa.

Ota suoraan yhteyttä

contact@voimagold.com
+358 (0)9 612 1917

ma-pe
09:00–17:00

Kulta kriiseissä osa 4: sota

Artikkeli käsittelee yleisluontoisesti sodan luonnetta ja vaikutusta omaisuusluokkiin.

Sisällysluettelo

Johdanto

Edellisissä artikkeleissa tarkasteltiin kriisejä, joiden juurisyyt olivat huonossa rahapolitiikassa. Saksan hyperinflaatiossa juurisyynä oli leväperäinen rahapolitiikka, jossa kultakannasta poistuttiin ja kelluvaa valuuttaa luotiin tyhjästä niin paljon, että lopulta lompakkoina toimivat kottikärryt. Suuren laman juurisyinä olivat Yhdysvaltojen keskuspankin huono rahapolitiikka yhdistettynä liiallisen velkarahan määrään pörssissä sekä keskuspankin henkilöstön erimielisyydet siitä, kuinka kriisissä olevaa pankkisektoria tulisi avustaa ja missä laajuudessa. 1965–1982 suuressa inflaatiossa ja stagflaatiossa juurisyynä oli keskuspankin tärkeimmän tehtävän eli inflaation kurissa pitämisen laiminlyönti.

Tämä artikkeli kertoo yleisesti sodasta ja sen vaikutuksista omaisuusluokkiin.

Aikaisemmissa maailmansodissa juurisyynä on ollut kilpailevien valtioiden voimatasapainon uudelleenjärjestelyt. Ray Dalio kirjoittaa aiheesta kirjassaan “Principles for Dealing with the Changing World Order: Why Nations Succeed and Fail”, kuinka historiassa nähdään systemaattisesti suurvaltojen nousu- ja laskusyklejä ja kuinka suurvallat ovat joutuneet kautta aikojen taistelemaan valta-asemastaan nousevia suurvaltoja vastaan. Historiasta näemme myös, kuinka suurimmat eskalaatiot suurvaltojen välillä liittyvät valtioiden suvereniteettiin tai sen menettämisen uhkaan esimerkiksi kulttuurin, uskonnon tai alueen kohdalla.

Sodassa on kyse voimanosoituksesta, ja sodassa valtio asettaa itsensä pisteeseen, josta se ei enää kykene perääntymään menettämättä valta-asemaansa. Armeijalla käyty sota on yleensä sodankäynnin viimeinen oljenkorsi valtiolle, sillä mahdollinen häviö tai vetäytyminen tuo usein mukanaan mittavat sanktiot puhumattakaan valtion valta-aseman tai vaikutusvallan menettämisestä. Sodalla on tapana eskaloitua suunniteltua pahemmaksi, ja sodassa riskinä on yleensä sen eskaloituminen tarkoitettujen rajojen ulkopuolelle vetäen mukaansa useampia
osapuolia.1

Saavuttaakseen suurvalta-aseman valtion tulee olla kykenevä osoittamaan voimansa samanaikaisesti eri osa-alueilla, kuten taloudessa, teknologiassa, geopolitiikassa, pääomassa, valuutassa - ja tietysti asevoimien suhteen. Jos valtio ei ole kyllin voimakas voittamaan tai ei kykene säilyttämään valtaansa, on valtion käännyttävä hakemaan yllä oleville osa-alueille apua voimakkaammalta kumppanilta saadakseen tukea ja ylläpitääkseen asemansa.

Sotaa ei välttämättä voita se, jolla on kaikista voimakkain tai suurin armeija, vaan yleensä voittaja on se, joka on kyennyt kestämään sodan tuoman kivun ja joka on pystynyt sopeutumaan sodan tuomiin vaatimuksiin kaikista pisimpään.

Fyysinen sota tuo mukanaan aivan erilaisen ympäristön, johon valtion täytyy sopeutua ja jossa sovelletaan sota-ajan lakia. Taloudelle tämä tarkoittaa sota-ajan taloutta, jolloin valtiolla on suuremmat oikeudelliset resurssit kontrolloida taloutta.

Suurimpien maiden taloutta kontrolloitiin ja valvottiin voimassa olevilla sota-ajan asetuksilla. Asetukset koskivat esimerkiksi elintarvikkeiden säännöstelyä2, tuotannon kontrollointia3, hinta- ja palkkakontrollointia4, tuonti- ja vientirajoituksia5 sekä keskuspankkien kansallistamista6. Omistuksia ja markkinaa koskevat asetukset esimerkiksi 2. maailmansodan aikana säätelivät suurvalloissa muun muassa osakepörssin aukioloa7, hyödykkeiden hintoja8 9, omistuksien rajoitteita8, valuuttarajoituksia8, verotuksen nostoa10 11, liikkeellelaskun rajoituksia sekä yritysten voittoja12.

Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa liittoutumien ulkopuoliset valuutat eivät yleisesti käyneet käypänä valuuttana, sillä kilpailijan valuutan tulevaa arvoa ei kyetty sanomaan varmaksi, jolloin kulta ja hopea sekä vaihtokauppa toimivat yleisenä alueellisena valuuttana.13

Omaisuusluokat sodassa

Osakkeet

Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa osakemarkkinoiden sulkeminen oli yleinen käytäntö esimerkiksi Britanniassa, Saksassa ja Japanissa, ja tämän johdosta sijoittajat eivät välttämättä päässeet käsiksi pääomaansa.14 Kaupankäynti osakkeilla on lähes mahdotonta, jos pörssi on kiinni; osakkeiden ostoa ja myyntiä voi korkeintaan joissain tapauksissa suorittaa pörssin ulkopuolisten välittäjäyritysten kautta - olettaen, että tähän on olemassa riittävää likviditeettiä.

Sota-aikana hyödykkeiden hinnoittelua ja pääoman liikkeellelaskua rajoitetaan tavallista tiukemmin, joten on vaikeaa arvioida, mikä hyödykkeiden, raaka-aineiden tai arvopaperien todellinen arvo on. Tämä vaikuttaa myös osakkeiden arvon määrittämistä, sillä osakkeen arvo perustuu yrityksen arvoon.

Sodan häviäminen tyypillisesti merkitsee valtiolle ja kansalaisille totaalista omaisuuden ja vallan menettämistä. Auki olevien osakemarkkinoiden arvo riippui esimerkiksi maailmansodissa siitä, miten valtio pärjäsi taisteluissa. Kun valtio voitti taistelun, nousi pörssi ylös, ja kun valtio hävisi taistelun, laski pörssi alas, kuten alla olevasta kuvaajasta selviää.

Kuva
Dow Jones Industrial Average -indeksi vuosina 1935–1950. Lähde: Wealth, War and Wisdom, Barton Biggs, Wiley Inc., 2008.

Pörssin sulkeminen johtuu yleensä likviditeetin puutteesta, sillä harvempi haluaa ostaa sodan keskellä olevia yrityksiä. Pörssin sulkemisen jälkeen raha on merkittynä vain paperille, eli toisin sanottuna se ei ole enää tilillä tai saatavilla.

Joukkovelkakirjat

Kun valtio häviää sodassa, se ei enää välttämättä ole kykenevä maksamaan velkojaan tai pitämään huolta rahajärjestelmästään. Samoin kuin mittavien valtiota koskevien onnettomuuksien, kuten luonnonkatastrofien kohdalla, myös sodan jäljiltä valtio ei välttämättä kykene selviytymään lainoistaan. Tämä huomioidaan markkinoilla hyvin nopeasti.

Siinä tapauksessa, jos ei ole toivoa lainan takaisinmaksulle, markkinat reagoivat välittömästi tiputtamalla joukkovelkakirjojen arvot nollaan.

Laajoissa sodissa kaikki osapuolet tyypillisesti velkaantuvat, joko toisilleen tai ulkopuolisille valtioille ja sijoittajille. On myös tyypillistä, ettei sotavelkoja makseta täysin takaisin tai että maksuajat ovat todella pitkiä, jolloin inflaatio syö velkakirjan omistajan pääoman lähes kokonaan. Esimerkiksi Iso-Britannia maksoi ensimmäisen maailmansodan velkansa viimeisen takaisinmaksun vasta 2010-luvulla - liki 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen15. Toiseen maailmansotaan osallistuneista valtioista Suomi on toistaiseksi ainoa maa, joka on maksanut sotakorvauksensa täysimittaisesti pois.

Joukkovelkakirjoihin vaikuttavat sotatapahtumat, jotka voivat saada sijoittajat uskomaan, että kyseinen hallitus saattaa laiminlyödä eräpäivänä saatavaa maksua tai takaisinmaksun aikataulua. Näin ollen kaikkien valtioiden velkakirjamarkkinoiden korkoihin vaikuttavien olosuhteiden pitäisi vaikuttaa myös joukkovelkakirjojen hintoihin.

Valtio voi myös rahoittaa sotaa hakemalla rahoitusta kansalaisiltaan ja ulkomaisilta kumppaneilta sota-ajan velkakirjan muodossa.

Joka tapauksessa velkakirjat eivät ole turvallinen sijoitus sodan aikana, sillä niitä tarjoavan valtion maksukyky on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Asunnot

Sodassa asuntoja tuhoutuu ja alueita voidaan vallata, mikä vaikuttaa asuntomarkkinaan oleellisesti. Ihmiset joutuvat muuttamaan kodeistaan ja etsimään uusia koteja toiselta paikkakunnalta - pois konfliktialueilta. Yleisesti ottaen sodan jälkeen talous voi olla pidempäänkin sekaisin ja voi kestää kauankin, että asuntomarkkina lähtee taas kukoistamaan.

Lyhyellä aikavälillä sota tuhoaa omaisuutta ja maata luoden puutetta jälkimmäisestä sitä mukaan, kun aluetta vallataan. Konfliktialueen läheisyydessä olevan omaisuuden arvo laskee nopeasti konfliktin laajentuessa, mikä pakottaa ihmiset lähialueelta muuttamaan kauemmaksi tehden asunnoista arvottomia. Usein ainoa taho, joka kykenee ostamaan tai jonka intresseissä on ostaa maata kriisialueelta on pankit, mutta yleensä selkeään alihintaan. Konfliktialueista kauempana olevan maan ja asuntojen hinnat säilyttävät paremmin hintansa kasvavan kysynnän vuoksi. Paikallisesti sota-alueella olevat asunnot siis menettävät arvonsa mahdollisesti täysin, ja ne alueet, jotka eivät tuhoudu ja jotka pankki on ostanut, voivat olla pankille usein moninkertainen voitonlähde. Sota vaikuttaa myös konfliktialueen ulkopuolella, sillä monesti konflikti eskaloituu tietyn maan rajojen ulkopuolelle.

Alla olevasta kuvaajasta selviää, miten Yhdysvaltojen asunnot reagoivat 1. ja 2. maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 asuntojen hinnat lähtivät nousuun, sillä moni sodasta palaava etsi asuntoa perheelleen.16 17 Noihin aikoihin asunnoista syntyi pula ja sodasta palanneet joutuivat perheidensä kanssa väliaikaismajoitukseen odottamaan isomman asunnon tai talon vapautumista. Toisen maailmansodan jälkeen tuli valtava vauvabuumi, joka myös nosti omakotitalojen tarvetta.

Kuva
Inflaatiokorjatut asuntojen hinnat Yhdysvalloissa vuodesta 1900. Lähde: Observations

Kulta

Sodassa parhaiten arvonsa säilyttävät yleensä esimerkiksi energia, öljy, kulutustuotteet, aseet ja turvallisuustuotteet. Kulta ei ole näihin verrattuna yhtä tarpeellinen sodankäynnin kannalta, mutta kullalla on sodan aikana täysin ainutlaatuinen rooli, mistä syystä sitä kannattaa omistaa. Kulta on likvidiä, se tunnetaan kaikkialla ja sitä on helppo liikuttaa paikasta toiseen. Nämä kolme ominaisuutta voivat olla jopa tärkeämpiä tai arvokkaampia kuin se, mikä on kullan vaihtokurssi paperirahaan nähden kriisin keskellä. Eikä sovi unohtaa kullan ehkä tärkeintä ominaisuutta, eli arvonsäilytystä, mikä toteutuu myös sodan aikana.

Kullan hinta voi nousta ja laskea suhteessa paperirahaan, mutta kulta on aina palannut takaisin asemaansa ostovoiman säilyttäjänä suhteessa muihin hyödykkeisiin ja vaihdon välineisiin.

Kulta on toiminut ja toimii yhä arvonsäilyttäjänä olosuhteissa, joissa taloutta ja yhteiskuntaa kohtaa epävakaus silloin, kun muiden omaisuusluokkien arvot ovat nollaantuneet. Kulta on siis aina toiminut turvasatamana, kuten artikkelisarjan aikaisemmistakin osista selviää. Kulta on toiminut turvana ja arvonsäilyttäjänä ihmiskunnan historian pimeimpinä vuosikymmeninä, kuten 1910- ja 1940-luvuilla sekä monissa muissa historian tapahtumissa.

Kullan turvasatama viehättää sijoittajia puoleensa varsinkin silloin, kun geopoliittisesti tilanteet kuumenevat. Näin tapahtui esimerkiksi 1990-luvulla Persianlahden sodassa, vuonna 2001 WTC-iskujen yhteydessä, vuonna 2003 Irakiin hyökkäyksen yhteydessä, vuonna 2014 Yhdysvaltojen mennessä Syyriaan ja viimeiseksi vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota tai edes sodan uhka hinnoitellaan välittömästi markkinoilla, ja se näkyy kyseisen maan valuutan arvossa välittömästi.

Toki aina on olemassa uhka, että valtio takavarikoi kansalaistensa kultaomistuksia, kuten akselivallat tekivät toisen maailmansodan aikana. Kuitenkin on aivan toinen asia, miten valtion onnistuu toteuttaa tällainen takavarikko.

Lisäksi sodan rahoittaminen lisää rahanpainamista sekä kiihdyttää valtion menojen kasvua. Tällöin kulta ajaa asiansa turvasatamana poikkeuksellisen hyvin.

Yhteenveto

Kun valtio ajautuu tavalla tai toisella sotaan, säätää se usein sota-ajan asetuksia, joilla säädellään muun muassa valtion tuloja ja tuotantoa sekä kansalaisten omistuksia. Kun tähän
yhdistetään vielä sodan tuhoisat reaaliteetit, saadaan aikaan erittäin epävarma ajanjakso valtion historiassa - etenkin, jos valtio on alakynnessä.

Sodassa eri omaisuusluokat ovat yleensä veitsenterällä. Kuten esimerkiksi maailmansodissa nähtiin, valtiot voivat sulkea pörssin likviditeetin puutteessa, ja silloin kaupankäynti ei osakkeilla onnistu. Lisäksi yritysten toimintaa usein rajoitetaan esimerkiksi raaka-aineiden tai tuotannon osalta, mikä heijastuu luonnollisesti yrityksen osakearvoon. Joukkovelkakirjat ovat suoraan sidoksissa valtioiden maksukykyyn, joka on sota-aikaan koetuksella varsinkin, jos sota ei etene suunnitellulla tavalla. Asuntojen kohdalla puolestaan ikävä ja ilmeinen tosiasia on se, että pommitukset ja muut sotatoimet saavat aikaan mittavia tuhoja sijoituskohteissa.

Kullan suhteen tilanne on kuitenkin toinen. Kulta ei ole sidoksissa yksittäisen valtion tapahtumiin, ja näin sen arvo ei riipu sotamenestyksestä. Se on lisäksi likvidiä, kaikkialla tunnettua sekä helposti liikuteltavissa. Koska kultaa ei myöskään voi luoda tyhjästä, ei ole sitäkään pelkoa, että valtio sodan rahoittamiseksi ajaisi kullan arvoa alas liikatarjonnalla. Kulta toimii turvasatamana siis myös sodan keskellä.

Tässä julkaisussa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan, eivätkä ne välttämättä edusta Voiman virallista kantaa tai näkemyksiä.

Voit kopioida tätä sisältöä kokonaan tai osittain, kunhan merkitset Voiman tekstin tekijäksi ja sisällytät asiaankuuluvan URL:n. Voiman nimi ja linkki alkuperäiseen julkaisuus on sisällytettävä tekemääsi johdantoon. Muut oikeudet muutoksiin pidätetään. Voima pidättää oikeuden evätä sisällön kopiointiluvan miltä tahansa verkkosivulta milloin vain.

Mitään Voiman julkaisuissa tai verkkosivuilla olevaa ei tule pitää sijoitus-, laki-, vero- tai muuna neuvontana. Lukijan mahdollisesti harkitsemaa sijoituspäätöstä ei tule perustaa tähän sisältöön. Voiman julkaisujen tarkoitus on tarjota näkemyksellistä ja opettavaa sisältöä, eikä niitä tule ymmärtää kullan ostamistarjouksiksi, kaupankäyntikehotukseksi tai sijoitussuositukseksi.


  1. https://odessa-journal.com/nato-rules-out-the-normalization-of-relations-with-russia-after-the-end-of-the-war-in-ukraine/ 

  2. https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/pula-ajan-saannostelya-ja-korvikkeita 

  3. https://www.defense.gov/News/Feature-Stories/story/Article/2128446/during-wwii-industries-transitioned-from-peacetime-to-wartime-production/ 

  4. https://www.encyclopedia.com/social-sciences-and-law/economics-business-and-labor/economics-terms-and-concepts/wage-and-price-controls#:~:text=Wage%20and%20price%20controls%20were,inflation%20fighter%20and%20food%20rationer. 

  5. https://blogs.worldbank.org/voices/trade-restrictions-are-inflaming-worst-food-crisis-decade 

  6. https://www.federalreservehistory.org/essays/feds-role-during-wwii 

  7. https://www.investmentoffice.com/Observations/Markets_in_History/August_1914_When_Global_Stock_Markets_Closed.html 

  8. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552 Luku 4 

  9. https://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/hazlitt/2-osa/17-luku-valtiollinen-hintojen-kiinnittaminen/ 

  10. https://www.vero.fi/globalassets/tietoa-verohallinnosta/esitys--ja-opetusmateriaalit/381v09_verotuksen_historiaa.pdf 

  11. https://www.history.com/this-day-in-history/war-revenue-act-passed-in-u-s 

  12. https://library.cqpress.com/cqresearcher/document.php?id=cqresrre1942110600 

  13. https://encyclopedia.1914-1918-online.net/article/war_finance 

  14. https://www.investmentoffice.com/Observations/Markets_in_History/August_1914_When_Global_Stock_Markets_Closed.html 

  15. https://www.cnbc.com/2015/03/09/uk-finally-finishes-paying-for-world-war-i.html 

  16. https://observationsandnotes.blogspot.com/2011/07/housing-prices-inflation-since-1900.html  

  17. https://www.encyclopedia.com/education/news-and-education-magazines/housing-1929-1941