Pentti Pikkarainen
July 28, 2020

Monetaristin ajatuksia rahataloudesta ja kullasta

Taloustieteen ja rahoituksen asiantuntija Pentti Pikkarainen kertoo ajatuksiaan rahataloudesta ja kullasta.

Olen työskennellyt ekonomistina eri tehtävissä keskuspankissa, valtiovarainministeriössä ja yliopistoissa. Rahataloudelliset kysymykset ovat aina olleet lähellä sydäntäni joko talouspolitiikan valmistelijana tai tutkijana.

Kun työskentelin Suomen Pankissa, jotkut työtoverini kutsuivat minua kovan linjan monetaristiksi ja haukaksi. En pidä nimittelystä mutta tuo kuvaus heijastaa varsin hyvin ajatteluani rahataloudellisista kysymyksistä.

Olen vanhan koulukunnan monetaristi siinä mielessä, että kiinnitän huomiota raha-aggregaattien ja luottojen kehitykseen. Jos rahataloudellinen laajentuminen on hyvin voimakasta – selvästi nopeampaa kuin talouden potentiaalinen kasvuvauhti – pitkään, se kertoo usein siitä, että talous on ajautumassa epätasapainoiseen tilaan. Varallisuusesineiden hinnat (asunto-, osake- ja velkakirjamarkkinoilla) nousevat hyvin korkealle ja syntyy kuplia. Kun kuplat puhkeavat, talous ajautuu usein karille ja erityisesti tavalliset ihmiset kärsivät.

Olen haukka siinä mielessä, että tiedän, kuinka vaikeaa on rahapolitiikan kiristäminen ja terveen finanssipolitiikan harjoittaminen. On helppoa ja suosittua laskea korkoja mutta aplodeja ei yleensä tule, kun rahapolitiikkaa kiristetään. Rahapolitiikan kiristäminen on kuitenkin tarpeellista tietyissä tilanteissa, jotta talous pysyy tasapainoisella uralla. He, jotka kannattavat vain kevyttä rahapolitiikkaa, synnyttävät vaarallisia kuplia.

Joskus voidaan havaita kestämättömiä rahataloudellisia järjestelmiä. Maa voi valita valuuttakurssijärjestelmän, joka ei ole sille sopiva. Esimerkiksi maa voi kiinnittää valuuttakurssin mutta se ei pysty elämään sen edellyttämien tiukkojen vaatimusten puitteissa. Kiinteän valuuttakurssin järjestelmä romahti Suomessa vuonna 1992 ja oli pakko siirtyä kelluvan valuuttakurssin järjestelmään. Sama koskee maata, joka on valuuttaunionissa, tai koko valuuttaunionia. Jos valuuttaunionissa ei ole jatkuvia tulonsiirtoja heikoille maille, ne voivat lähteä valuuttaunionista.

En ole kryptovaluuttojen fani. Pidän niitä huijauksina. Joku voi tehdä paljon rahaa spekuloimalla kryptovaluutoilla mutta kryptovaluuttojen takana ei ole mitään todellista. Itse pysyn niistä kaukana ja samaa suosittelen muillekin.

Keskuspankit ovat puskeneet valtavasti likviditeettiä markkinoille alkaen globaalista finanssikriisistä vuonna 2008 ja euroalueen kriisistä vuonna 2010. Ne ovat jatkaneet tällaista politiikkaa koronakriisin aikana.

Hyvin kevyt rahapolitiikka ja ekspansiivinen finanssipolitiikka ovat perusteluja tällaisissa tilanteissa. Toki niihin liittyy riski siitä, että politiikka on jopa liian kevyttä ja jossakin määrin ei tervettä.

Mitä edellä kuvatulla on tekemistä kullan kanssa?

Mielestäni oli sääli, että USA katkaisi kytkennän kullan ja dollarin välillä Bretton Woods -valuuttakurssijärjestelmässä. Tämä kytkentä loi kuria kansainväliseen rahataloudelliseen järjestelmään.

Mielestäni kuri on jossakin määrin höltynyt viime vuosina. Ääritapauksia ovat tietenkin Venezuela ja Zimbabwe. Hyperinflaatio näissä maissa on aiheuttanut valtavaa tuhoa ja kärsimystä tavallisille ihmisille. Muiden maiden keskuspankkien ei pidä missään tapauksessa seurata näiden maiden esimerkkiä.

Yksi tapa suojautua holtittomalta talouspolitiikalta ja kestämättömiltä rahataloudellisilta järjestelyiltä on omistaa kultaa ainakin jossakin määrin. Monet tutkimukset tukevat tätä näkemystä. Ääriolosuhteissa se saattaa olla jopa ainoa tapa. Hyperinflaation olosuhteissa Yhdysvaltain dollari ja kulta yleensä korvaavat paikallisen valuutan.

Olisi myös hyvä, jos keskuspankeilla olisi enemmän kultaa. Jos keskuspankilla on merkittävä kultavaranto, se on mielestäni signaali siitä, että keskuspankki on sitoutunut vastuulliseen rahapolitiikkaan.

Pentti Pikkarainen on taloustieteen ja rahoituksen asiantuntija. Hän on toiminut Suomen Pankissa ekonomistina (1982-1986, 1992-1994) ja useiden osastojen osastopäällikkönä (1994-2010). Pikkarainen on lisäksi toiminut Helsingin yliopiston kansantaloustieteen vs. apulaisprofessorina ja valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkönä. Hän on osallistunut aktiivisesti EU-yhteistyöhön Frankfurtissa ja Brysselissä sekä ollut mukana muun muassa Pohjoismaiden investointipankin (NIB), Sitran ja valtiokonttorin toiminnassa.

Pentti Pikkarainen on suorittanut VTK (VTM) tutkinnon Helsingin yliopistossa (kansantaloustiede, tilastotiede) ja PhD-tutkinnon Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA, 1992, taloustiede). Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat kansainvälinen rahatalous, rahoitusmarkkinat, talouden kasvu, julkinen hallinto ja poliittinen päätöksenteko. Tieteellisten julkaisujensa lisäksi Pikkarainen on kirjoittanut talouspolitiikkaa koskevia kirjoituksia, kolumneja ja blogeja.

Pikkarainen toimii myös Voiman neuvonantajana.

Pentti Pikkarainen

Pentti Pikkarainen

Tilaa Voima Insight
Kiitos tilauksestanne. Lähetimme sähköpostiisi varmistus viestin. Varmistaaksenne tilauksen, painakaa linkkiä sähköpostissanne.
Jokin meni pieleen. Yritä uudelleen.

Voima Accountilla voit ostaa fyysistä kultaa

Avaa ilmainen tili tänään
Luo Tili
Voima Gold LTD
Y2843889-9
Bulevardi 5
00120 Helsinki
Finland
Contact
contact@voimagold.com
+358 9 612 1917
ma-pe 9.00-17.00
© 2020 Voima Gold LTD
Mikään Voiman verkkosivuilla tai palveluissa ilmaistu viesti ei ole kultaan liittyvä sijoitusneuvo. Verkkosivujen kultaa käsittelevien kirjoitusten ja julkaisujen tarkoitus on lisätä yleistä tietoisuutta kultaan ja kultamarkkinaan liittyen. Voiman verkkosivut ja palvelu eivät sisällä arvioita kullan tulevaan tai nykyiseen arvoon, mihinkään kultaan liittyvään tuotteeseen tai palveluun liittyen tai epäsuorasti suosittele tai kehota mitään sijoitusstrategiaa.
Käytämme sivulla evästeitä käytön helpottamiseksi ja käyttökokemuksen parantamiseksi.
Lue lisää
Hyväksy
Hylkää